tiistai 11. elokuuta 2015

Ahoska Catering - Laitila

Välillä vähän etelämpänä reissussa, tarkemmin sanottuna länsirannikolla. Ja vielä specifimmin Laitilassa. Kukko-tölkki oli saanut uuden kuosin ja kesävilinää pikkukaupungissa tuntui riittävän. Oli mahdollisuus käydä lounastamassa Raumallakin, mutta aikataulun puitteissa Laitilaan saapuessa olisi kovempi nälkä. Jälleen googlettamisen jälkeen ajauduin etsimään lounaspaikkaa, jonka tarjoaa catering-yritys Ahoska Catering. Jälkihuomautuksena sanottakoon että puhelimen näytöllä selatessa voi erehdyksessä ajaa tuotantotilojen osoitteeseen kuten allekirjoittanut, mutta oikea paikka sijaitsee aivan Laitilan ytimessä.

Ahoska Cateringin lounaskahvilan ulkoasua


Nettisivut: Ahoska Catering

Ahoskan nettisivut ovat kattavat ja lounaslista löytyi nopsaan. Itse lounaspaikka noudatti samaa linjaa, paikka löytyi helposti, parkkitilaa sai ihan muutaman kymmenen metrin päästä pääkadun varrelta ja sisälle astuessani huomasin selkeästi olevani lounaskahvilassa. Tilat olivat selkeät, valoisat ja puhtaat.

Palvelua sain pikaisesti ja se oli hyvää sekä mukavaa. Valinta oli toki selviö; päivän lounas seisovasta pöydästä. Lounaalla otin Kievin kanaa ja jauhelihapihvejä, ja itseasiassa koko seisova pöytä näytti laadukkaalta ja hyvältä. Hieno homma, varsinkin kun lounaan hinta oli keskivertoa edullisempi (8€).

Ahoska Cateringin lounastarjontaa

Ruoka maistui tuoreista raaka-aineista tehdyltä, mutta hieman jäin kaipaamaan lisää makuja. Pienet rieskaset olivat tosi hyviä, mutta pääruoat kana ja jauhelihapihvi jättivät vähän kaipaamaan lisää. Toisaalta kanan kanssa tarjottu kylmä currykastike oli nappisuoritus ja pelasti kana-annoksen hyvin.

Salaattipuoli oli monipuolinen erilaisien sekoitusten ja yksittäisten raaka-aineiden kanssa, ja kokonaisuudessaan mainio. Leipäpuoli ansaitsee myös erityismaininnan laajuudessaan.

Lopputulemana Ahoskasta jäi ammattimainen kuva, ja selvästi oli havaittavissa että ruoka- ja tarjoiluosaamista löytyy taustalta. On aina ilo syödä paikoissa missä huomaa että viihtyvyyteen panostetaan. Sanottakoot, että kovinkaan hyvin en viihtynyt olotilassa mikä Ahoskan jälkeen jäi; ison ruoka-annoksen, leipien ja jälkiruokana olleen hedelmärahkan jälkeen maha oli suurentunut kuin valtion velka. Olihan se jälkiruoka kuitenkin pakko maistaa; ja rahka olikin raikas ja maukas valinta (kiisselin jätin välistä).

-Hintataso keskimääräistä alempi (lounas 8€) joten rahalle todellakin sai vastinetta
-Hyvää: viihtyvyys, siisteys, selkeästi tuoreet raaka-aineet
-Parannettavaa: pääruokana olleet jauhelihapihvi ja kana olivat itsessään hieman mauttomia. Meheviä, mutta mauttomia.
-Erikoista: Tarjolla oli neljää (!) erilaista leipää, joissa ei yhtään ns. "bulkkia"; saaristolaisleipää, patonkia, rieskasia ja ruispaloja.
-Suosittelisinko? Kyllä, mikäli et etsi mitään erikoisempaa makuelämystä vaan haluat selvitä lounastauosta helpolla ja edullisesti sekä täyttää mahasi laadukkaalla ruoalla.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Mustaparran Päämaja - Tornio

Vuorossa oli lounaspaikan etsiminen, ja vaihtoehtoina Tornio taikka Kemi. Tosi nopealla vilkaisulla Kemistä ei löytynyt kauheasti hyviä paikkoja ja aikataulu näytti enemmän siltä että maha kurnisi Tornion kohdalla enemmän. Torniosta bongasin lounaspaikoista ravintolan nimeltä Mustaparran Päämaja. Hyvin kliseinen nimi, mutta paikka oli saanut hyviä arvosteluja ja lounaslistakin näytti passelilta juuri keskiviikon osalta. Eikun kokeilemaan.

Nettisivut: Mustaparran Päämaja

Mustaparran Päämajalla on aika kliiniset kotisivut, ja en mitään elämää suurempaa elämystä mielessäni kuvitellutkaan. Ravintola löytyi helposti ja auton sai parkkiin suoraan muutaman metrin pääovesta. Ensimmäisenä huomion kiinnitti kivan näköinen terassi, erittäin mainiolla sijainnilla ihan keskustassa.

Sisäpuolelta yllätyin positiivisesti; odotin että merirosvoteema olisi vedetty överiksi malliin Disney, mutta sisustus oli tehty kohtuu hyvällä maulla. Puuta oli paljon, joka on usein tällaisissa paikoissa vain plussaa. Ruoka oli esillä "soutuveneessä", joka oli ihan hauska idea myös. Ei tämä ihan perinteinen lounaspaikka ole vähän hämärän tunnelmansa kanssa, mutta voisin hyvin kuvitella illastavani täällä ja ottamassa muutaman oluen tai viiniä mehevän liharuoan kanssa ja sen jälkeenkin.

Mustaparran Päämajan lounaspöydän antimia

Lounas maksoi 9,90€ eli hieman keskivertoa enemmän, ja paikalla on käytössä leimapassi jossa taisi olla joka kymmenes(?) ilmaiseksi, en tarkemmin katsonut koska en tule varmasti käymään täällä kovinkaan monesti elämäni aikana. Mitä tuolla vajaalla kympillä sitten saa? Aika hyvän valikoiman.

Seisovassa pöydässä (tai, veneessä) oli tarjolla kahta keittoa (keittolounas oli halvempi kuten normaalisti), 2-3 pääruokaa ja keskimääräistä parempi salaattipöytä. Mitä parin viikon lounaslistoja vilkuilin niin näytti olevan myös mukavan vaihtelevia aterioita viikoittain, eikä vain samojen kierrätystä.

Otin tosiaan aurajuustobroileria keitettyjen perunoiden kanssa ja kylkeen salaattia ja leipää. Aurajuustobroileri oli ihan ok mehevyydeltään ja muuten maultaan, mutta iso pettymys siitä että aurajuuston makua ei löytynyt edes hyvällä mielikuvituksella. Liekö ollut lainkaan? Keitettyjä perunoita olen vältellyt lounaspaikoissa, koska ne ovat jostain syystä harmillisen usein tasoa kouluruokailun kumiperunat. Nyt pitkästä aikaa ottaneena sattui hyvä säkä, ja perunat olivat erittäin mainioita kypsyydeltään ja maultaan. Iso plussa, jollainen tulee myös salaatista; salaattipöydässä oli perusaineksien lisäksi hyviä oliiveja, vesimelonia ja kirsikkana kakun päällä saksanpähkinöitä! Kerta se on ensimmäinenkin.

Mustaparran Päämajan nimikko-olut

Ruoan kanssa olisi voinut maistua esim. paikan nimikko-olut joka valmistetaan Tampereella Pyynikin käsityöläispanimolla. Tämän paikan oluista minulla ei ole hyviä kokemuksia, joten tyydyin veteen ja maitoon.

Jälkiruokaa oli tarjolla kahdenlaista; jotakin kiisseliä (omena?) ja suklaamoussea, joista vähemmän yllättäen päädyin ottamaan kulhollisen suklaamoussea. Tästä sanottakoon että lisäksi jos olisi ollut vaniljakastiketta, oltaisiin oltu melkoisen lihavaa poikaa lähdettäessä. Mousse oli todella hyvää, kuohkeaa ja raikasta, mutta toisaalta hyvin suklaista ja täyteläistä.

Lounas täytti mahan ja pahoin mielin ei tarvinnut lähteä, mutta mitenkä loppupäätelmät?

Mustaparran Päämaja - Tornio
-Hintataso hieman keskivertoa kalliimpi (lounas 9,90€), mutta rahalle vastinetta
-Hyvää: selkeästi hyvät raaka-aineet, monipuolinen lounaspöytä
-Parannettavaa: Aurajuusto ei maistunut broilerissa yhtään. Lisää henkilökuntaa voisi palkata tai tehostaa, saapuessani ruokailemaan oli sisätilojen pöydistä noin kolmasosassa ihmisiä ja lopuista, tyhjistä pöydistä, lähes kaikissa oli likaiset astiat vielä odottamassa poiskorjausta. Tätä kyllä pahoiteltiin asiallisesti
-Erikoista: saksanpähkinöitä salaattipöydässä irtotavarana, oma erikoisolut.
-Suosittelenko? Mikä jottei, ei jäänyt nälkä, ei ollut ylihintainen tasoon näden eikä jäänyt paha mieli. Ei mikään mullistava kokemus mutta lounaspaikkana yli keskitason omista kokeuksista. 

tiistai 4. elokuuta 2015

Cafe & Bar 21 - Rovaniemi

Ensimmäiseksi paikaksi valikoitui Rovaniemellä Rovakadulla majaileva Cafe & Bar 21.
Nettisivut: Cafe & Bar 21



Löysin paikan eräästä blogista, ja nettisivujen perusteella paikka näytti kiinnostavalta, joten lyhyen kävelymatkan päässä oleva paikka valikoitui kohteeksi.

Cafe & Bar 21 on suhteellisen tuore tapaus, ja on ollut olemassa vasta vuodesta 2012. Itse paikka, ruoka, nettisivut ja kaikki muu eivät tästä näytä kärsivän. Moderniksi kahvilaksi ja cocktail-baariksi itsensä luokitteleva paikka sijaitsee keskustan kävelykadusta vain parin kadun päässä eli todella hyvällä sijainnilla. Paikan päälle olikin helppo löytää kävellen ja lähellä näytti olevan autopaikkojakin tarpeeksi.



Cafe & Bar 21 ulkoasu

Sisälle astuessa kehon ja mielen valtasi leppoisa fiilis, ja paikasta sai heti tuntuman että tällainen paikka pitäisi jokaisella olla "toisena olohuoneena". Sisustus oli tyylikäs, moderni mutta ei tippaakaan ylitsevuotava, ja värimaailma toimi. Sisällä on muutamia erilaisia pöytiä ja looseja, ja ulkonakin voi istua. Tiski oli selkeä ja siisti, ja tiskille nojatessa kiinnittyi huomio heti siinä olleisiin iPadeihin. Olin valmiiksi ajatellut kokeilevani salaattia, mutta en kerennyt sen kummemmin sitä miettiä kun mukava nuorehko naistarjoilija vinkkasi että edessä olevastani iPadista löytyy heidän vohvelivalikoimansa myös suomeksi (oli edellisen Aasialaisen asiakkaan jäljiltä englannin kielellä).

Blogissa mistä Cafe & Bar 21:n bongasin, oli kehuttu paikan vohveleita, joten ajattelin että kokeillaan, en ole ikinä tainnut suolaisella täytteellä vohvelia syödä. Valikoin graavilohivohvelin (12,70€) ja kyytipojaksi toiselta iPadilta Q21-drinkin (8,90€) sekä vettä ja menin pöytään odottelemaan.

Pöydässä kerkesin miettiä paikkaa ja pakko oli myöntää että tähän mennessä kaikki näytti lupaavalta; hieno paikka, hyvä palvelu, ok hinnat ja nerokas tapa hyödyntää tabletteja (olivat myös lainattavissa nettikäyttöön asiakkaille). Pieni särö tuli kun keittiöstä tuli kokki pahoittelemaan että graavilohi on loppunut, ja kysyi kelpaisiko savulohi vai haluaisinko ottaa toisen täytteen. Savulohi oli toki ok, näitä sattuu paremmissakin piireissä.

Ruoka ja juoma saapuivat ja hymy nousi suupielille. Vohvelin täytteet olivat.. no.. runsaat. Ja herkullisen näköiset. Ulkonäkö ei pettänyt vaan maku oli upea. Täytteet (itsetehty tilli- & sipulimajoneesi, lohi, paahdetut cashewit, tomaatti ja salaatti) pelasivat täydellisesti yhteen ja annos oli samalla maukas mutta raikas. Itse vohveli oli myös napakymppi, juuri sopivan mehevä ja kokonsa puolesta passeli, ei ollut pelkoa että vohvelia tai täytettä olisi jompaakumpaa jäänyt yli.


Cafe & Bar 21 - Sesam Salmon vohveli

Valokuvista blogissani sen verran, että vaikka olen hyvällä kalustolla kuvaava harrastaja, en aio kantaa mukanani kameraa ruokailuihin. Blogissani olevat kuvat on otettu kännykällä (iPhone 5S) ja mahdollisimman huomaamattomasti, sillä haluan pitää elektroniikan erillään kun on aika syödä hyvää ruokaa. Ruokablogi nyt kuitenkaan ei ole ruokablogi jos siellä ei ole ruoasta kuvia.

Palataan drinkkeihin. Cafe & Bar 21 mainosti itseään ei vain kahvilana vaan myös cocktailbaarina. Tiskillä oli tosiaan yksi dedikoitu iPad drinkkien selailuun, mistä iso peukku. Oluet, siiderit ja alkoholittomat juomat olivat seinällä, mutta drinkit löytyivät vain iPadilta, mikä ei ole lainkaan huono asia. Tabletin käyttö mahdollistaa presentaation huikean tason - iso hyvälaatuinen kuva ja siististi esitetyt ainesosat liitettynä hyvään nimeen tuotti valinnan vaikeuden, kun oli tarkoitus ottaa vain yksi. Suuri osa drinkeistä oli ennestään tuttuja, ja vaikka meinasin ottaa Whiskey Sourin, päädyin kuitenkin jatkamaan kokeiluluonteista reissailua ja otin paikan oman drinkin "Q21".


Cafe & Bar 21 - Q21 drinkki

Q21 koostui kurkusta, vaniljajäätelöstä, omenamehusta, Absolut Vodkasta ja Passoasta. Kuulostaa melko sekametelisopalta, mutta jos tarkemmin miettii niin melko miedolta ja raikkaalta. Tätä se olikin; "sosemainen" koostumus, mutta raikas juoda. Kurkkudrinkkejä olen nähnyt ennenkin mutta en ole ikinä tätä ennen kokeillut. Ei varmasti jää viimeiseksi.


Yleisesti ottaen paikasta jäi todella positiivinen fiilis ja toivon pelkkää hyvää jatkoa ajatellen Cafe & Bar 21:lle. Arvosanoja en aio ikinä antaa, mutta lopun päätelmät:


Cafe & Bar 21 - Rovaniemi
-Hintataso ok (vohvelit 12€ luokkaa, drinkit 8-10€, salaatit noin kympitä ylöspäin)
-Hyvää: lähes kaikki; yleisilme, ruoka, palvelu
-Parannettavaa: hieman oli pöytänumeroiden kanssa sekoilua, ei minun kohdallani mutta kaksi tapausta käyntini aikana. Näkyi olevan harjoittelijoita töissä joten ei liene arkipäiväistä.
-Erikoista: iPadien hyväksikäyttö; drinkkilistana, ruokalistana ja lainakoneiksi asiakkaille
-Suosittelenko? Ehdottomasti




Ensimmäinen askel bloggauksen maailmaan.. Miksi ruokablogi?

Tervehdys lukijoille.
Tänään päätin perustaa blogin. - Miksi näin?

Matkustin viime yönä auton kanssa yöjunalla Rovaniemelle, pitkästä aikaa pohjoisen työreissulle. Reissaan työni takia Länsi- ja Pohjois-Suomessa aika paljon, mutta viime pohjoisen reissusta onkin jo aikaa. Työpäivän päätteeksi kutsui hotelli, tällä kertaa Rantasipi Pohjanhovi, eli sama mesta kuin viime reissulla täälläpäin. Samalla kaavaa siis mentiin tähän asti, yöjuna nyt tosi hienona poikkeuksena.

Hotellille kotouduttua ja vähän työasioita hoitaneena iski ajatus syömisestä ja olin jo vähän lähtemässä alakerran hotelliravintolaan, kunnes päähän iski ajatus. Mitäpä jos ei?

Työn takia vietettyjen hotelliöiden pääasiallinen kaava on aina ollut sama; pitkä työpäivä ja väsyneenä hotelliin, illallinen hotelliravintolassa helppouden ja nopeuden takia ja illalla koneella töitä ja pää tyynyyn. Hotelliravintoloissa ei sinänsä ole sen enemmän vikaa kun missään muissakaan ravintoloissa, niissä on vain se ongelma että ruokalista tulee yllättävän nopeasti tutuksi kun hotelliöitä kertyy. Samasta syystä minulle sana "hotelliaamiainen" ei tuo heti vettä kielelle niinkuin usealla muulla.

Jatkossa aion käyttää hyväkseen sitä mahdollisuutta mikä minulla on - uusien paikkojen näkeminen. Ja koska viimeisimmän ruokapaikkani löysin nettiblogista, aion alkaa pitää myös omaa blogia sillä tavoitteella että jollekin joskus olisi jotain hyötyä tästä.

Mikäli blogille kertyy jossain vaiheessa aktiivisempiakin lukijoita, otan mieluusti vastaan vinkkejä missä käydä illallisella tai lounaalla. Myös itse ruokapaikat ovat tervetulleita kutsumaan syömään. En aio antaa murska-arvioita millekään paikalle mikäli ei ole ihan pakko, vaan yritän löytää paikoista pääasiallisesti ne hyvät puolet ja mikäli jotain parannettavaa on, se palaute ei tule kärkkäästi vaan rakentavasti.

Taustasta sen verran että olen alle kolmikymppinen hyvästä ruoasta ja kaikesta hienoista asioista elämässä pitävä tyyppi, joka majailee Tampereella.